Kivisuola

Vuorisuolan synty on usein miljoonien vuosien takana. Kauan sitten kuivuneiden merien ja suolajärvien jäänteet ovat kerrostuneet maan alle useiden satojen metrien syvyyteen ja muodostavat siellä vuorisuolavarannot, joita kutsutaan myös suolakerrostumiksi. Ne ovat syntyneet merialueiden irtautuessa valtameristä, merenpinnan muutosten ja mannerlaattojen liikkeiden seurauksena. Suolalla on aina ollut suuri merkitys ihmisille, sillä se on elintärkeää. Siksi sitä pidettiin mytologiassa jopa jumalallisena lahjana. Leivän ja suolan jakaminen on ystävyyden merkki. Suola ei kuitenkaan ole tärkeä ainoastaan välttämättömänä ravintoaineena: sitä on aina käytetty myös pilaantuvien elintarvikkeiden säilöntään ja siten sairauksilta suojautumiseen. Nykyään vuorisuolaa käytetään lisäksi moniin teollisiin tarkoituksiin.

Vuorisuolan hankinta ja käsittely

Vuorisuola eroaa merisuolasta. Näiden kahden suolatyypin tärkein ero liittyy niiden hankintatapaan ja ikään. Merisuola on ”nuorta” suolaa: sitä ”korjataan” jatkuvasti uudelleen niin kutsutuissa suola-altaissa, kuten pinnalta keräämistä kutsutaan. Merivettä johdetaan laajalle haarautuneen allas- ja kanavajärjestelmän läpi, vesi haihtuu auringon säteilyn vaikutuksesta pinnalta ja suolapitoisuus kasvaa vähitellen. Lopulta kiteinen suola voidaan kerätä pinnalta. Korkealaatuisin merisuola on suolakukka, jota myydään nimellä ”Fleur de Sel”.
Vuorisuolamme on sitä vastoin ”vanhaa” suolaa, sillä se on usein odottanut maan sisällä täysin ympäristövaikutuksilta suojassa useita satoja vuosia, ennen kuin se ”louhitaan”. Näin se tapahtuu.

1. LOUHINTA

   Vuorisuolaa voidaan louhia eri tavoin. Tuotteissamme käytettävä vuorisuola on korkealaatuista ja täysin luonnollista suolaa. Tätä kutsutaan myös kaivoslouhinnaksi, koska prosessi tapahtuu maan alla. Siinä käytetään ennen kaikkea porausmenetelmiä, joilla vuorisuola irrotetaan vuoresta suurina lohkareina tai kappaleina.

   VUOSITUHANSIA MAAN SISÄLLÄ

2. MURSKAUS

   Jotta suuret suolakimpaleet voidaan käsitellä edelleen, suola murskataan ensimmäisessä vaiheessa maan alla karkeasti pienemmiksi kappaleiksi. Vasta sen jälkeen se voidaan kuljetuslaitteilla nostaa maan pinnalle.

   SUOLA ON SAATAVA ULOSKAIVOKSESTA

3. JAUHATUS

   Käyttötarkoituksesta riippuen vuorisuola murskataan erikokoisiksi rakeiksi. Prosessissa se käy läpi useita jauhatusvaiheita, ja se seulotaan toistuvasti erityisten sihtien läpi. Näin voidaan tuottaa raekokoja 0,1 millimetristä aina 16 millimetriin asti. Tuotteissamme käytettävän vuorisuolan raekoko on erittäin hieno.

   HIENO RAEKOKO

4. PAKKAUS JA KULJETUS

   Koska suola on hygroskooppista eli imee kosteutta, on valittava mahdollisimman ympäristöystävällinen pakkaus, joka samalla pitää tuotteen kuivana. Näin suolaa voidaan varastoida ja lopulta kuljettaa meille.

   TARVITSEMME SEN KUIVANA

Miksi vuorisuolaa?

Käyttämämme vuorisuola on erittäin puhdasta, sitä ei ole käsitelty kemiallisesti eikä mekaanisesti, valkaistu tai siihen ole lisätty muita aineita. Maanalaiset, kaikelta ulkopuoliselta vaikutukselta suojatut esiintymät estävät myös mikromuovin pääsyn suolaan, kuten merisuolan tapauksessa voi käydä. BERTRAND lisää tätä täysin luonnollista tuotetta tuotteisiinsa, koska se on olennainen osa ruokavaliotamme.

Merisuola sisältää mikromuovia

Kuten lähes kaikki merestä saatavat tuotteet, merisuola sisältää usein mikromuovia. Vuorisuolastamme ei sen sijaan ole vielä löydetty mikromuovia.

Mikä merkitys suolalla on kehollemme?

Harva tietää, että kehon nesteemme koostuvat suurelta osin suolavedestä. Suolapitoisuus on vain 0,9 prosenttia, mutta tästä huolimatta suola on elimistömme elintärkeä osa. Muuten tämän suolapitoisuuden voi jopa maistaa: kyyneleemme ja hikoilemme maistuvat suolaisilta. Suolan merkitys ulottuu siis paljon pelkkää maustamista pidemmälle.

Positiivisesti varautuneiden natriumionien ja negatiivisesti varautuneiden kloridi-ionien välinen vesiliukoinen yhdiste huolehtii elimistömme tasapainoisesta nestetasapainosta. Suola, joka tunnetaan myös nimellä ”natriumkloridi” eli NaCl, tukee ravintoaineiden tasapainoa kehon solujen sisä- ja ulkopuolella, kun solukalvon läpi tapahtuu jatkuvasti veden vaihtoa. Näin kivennäisaineet ja hivenaineet pääsevät kehon soluihin. Tätä suolapitoisuudesta riippuvaa mekanismia kutsutaan osmoosiksi.

Ihminen ei siis voisi selviytyä ilman suolan saantia. Voimakas suolanpuute johtaisi kouristus- ja pyörtymiskohtauksiin. Pitkään jatkuva liian vähäinen suolan saanti nostaa kolesteroli- ja adrenaliinitasoja, mikä voi olla haitallista sydämelle ja verisuonille. Liiallinen suolan saanti voi kuitenkin myös vaikuttaa haitallisesti. Munuaisten on poistettava ylimääräinen suola, mikä kuormittaa niitä tarpeettomasti. DGE (Saksan ravitsemusyhdistys) suosittelee suolan saanniksi enintään 6 grammaa päivässä.

Vuorisuolasta valmistettu ruokasuola koostuu yleensä tyypillisesti seuraavasti: 59,9 prosenttia kloridia, 38,8 prosenttia natriumia, 0,25 prosenttia kalsiumia, 0,15 prosenttia fosforia, 0,12 prosenttia magnesiumia, 0,02 prosenttia rikkiä ja pieniä määriä kaliumia. Vaikka kivennäisaineet ja hivenaineet – kaliumia lukuun ottamatta – ovat tässä tapauksessa merkityksettömiä, kloridilla ja natriumilla on huomattava merkitys.