Luomu-tyrni­jauhe

Tyrniä kutsutaan myös ”pohjolan sitruunaksi”, sillä pienet marjat ovat pullollaan C-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät muita vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidanttisesti vaikuttavia sekundaarisia kasviaineita. Tämä on tuonut tyrnimarjalle kotimaisen superruoan maineen. Sen kerrotaan olleen jo Tšingis-kaanin aikana rohto haavoihin ja vahvistava aine. Raakana hedelmät eivät maistu kovin hyvältä, sillä niiden oma maku on erittäin voimakas, karvasmausteinen ja hyvin hapan. Siksi kirkkaan punaoransseista, koristeellisista marjoista valmistetaan erilaisia tuotteita: mehua, hyytelöä ja marmeladia, teetä, kuivattuja hedelmiä, karamelleja ja muita makeisia, öljyä, sosetta ja likööriä. Marjaa käytetään myös kosmetiikkatuotteissa, sillä sen ainesosat ovat erittäin ihoystävällisiä. Marjat jauhetaan tietenkin myös tyrnijauheeksi, jota käytämme BERTRAND-juoma-aterioissamme.

Miten tyrnijauhe valmistetaan?

”Hippophae rhamnoides” on tyrnimarjan kasvitieteellisesti oikea nimi. Muita nimityksiä ovat dyynipiikki, laguunipiikki, okapiikki, korallimarjapiikki, hiekkamarja ja pajupiikki. Syksyllä se tarjoaa silmille todellisen väriloiston, mutta sitä ei ole helppo käsitellä. Pensas on nimensä mukaisesti täynnä teräviä piikkejä. Marjasta jauheeksi pääseminen edellyttää siksi melko hankalaa vaihetta: sadonkorjuuta. Aloitetaan kuitenkin ensin viljelystä.

1. VILJELY

   Tyrnipensas viihtyy hiekkaisessa, vähätyppisessä maaperässä. Laajalle leviävän juuristonsa avulla se sitoo maaperää tehokkaasti, minkä vuoksi sitä arvostetaan suuresti rannikkoalueilla. Sitkeä pensas voi kasvaa jopa 5 metrin korkuiseksi, ja se levittäytyy naapurikasveista piittaamatta sekä maan alla että maan pinnalla. Nimensä tyrni on saanut yhtäältä suosimastaan kasvupaikasta, hiekkamaasta, ja toisaalta siitä, että se on täynnä teräviä piikkejä. Huhtikuussa pensaaseen puhkeaa melko huomaamattomia keltaisia kukkia, joista kehittyy elokuun ja lokakuun välisenä aikana näyttävän kirkkaan oransseja marjoja.

   SEN SUOSIMA KASVUPAIKKA: HIEKKAMAA

2. SADONKORJUU

   Helminä oksissa kasvavien hedelmien koneellinen sadonkorjuu ei ole mahdollista. Yksittäisten marjojen poimiminen ei myöskään onnistu terävien piikkien vuoksi, joten käyttöön vakiintui toinen käsin tehtävä menetelmä: kokonaiset oksat marjoineen leikataan pensaista. Tarkka sadonkorjuuajankohta on erittäin tärkeä, sillä raa'at marjat ovat erittäin happamia ja maistuvat hieman karvaisilta. Ylikypsiä hedelmiä ei enää voi käyttää. Leikkaamisen jälkeen oksat siirtyvät seuraavaan käsittelyvaiheeseen.

   MARJAT LEIKATAAN PENSAISTA

3. PIKAPAKASTUS

   Kokonaiset oksat hedelmineen pakastetaan nestetypen avulla –110 celsiusasteessa. Nopean pikapakastuksen ansiosta marjojen arvokkaat ainesosat säilyvät käytännössä täysin. Jäätyneet marjat voidaan sen jälkeen helposti ravistaa koneella irti oksista.

   PAKASTETTUNA –110 CELSIUSASTEESSA

4. KRYOGEENINEN JAUHATUS

   Kryogeenisella eli kryogeenisellä jauhamisella tarkoitetaan aineiden ultrahienojauhamista erittäin alhaisissa lämpötiloissa (kreikan ”kryos” = pakkanen, jää). Kryogeenijauhatusta käytetään ennen kaikkea silloin, kun jauhaminen huoneenlämmössä aiheuttaisi ongelmia. Tyrnimarjojen kohdalla näin olisi niiden suhteellisen korkean öljypitoisuuden vuoksi. Koska marjat on sadonkorjuun yhteydessä jo pakastettu nopeasti, tämä kylmäjauhamismenetelmä soveltuu erityisen hyvin tyrnijauheen valmistukseen.

   KYLMÄJAUHEMENETELMÄ

5. TYHJIÖINTI

   Marjojen jauhamisen ja tyrnijauheen kuivaamisen jälkeen voimakkaan oranssinvärinen, intensiivisen mausteisen makuinen jauhe pakataan vakuumipakkaukseen. Tällöin ilma imetään pois ulkopakkauksesta. Koska hapen saanti ei enää mahdollista hapettumista, tuote säilyy pidempään ja elintärkeät ravintoaineet säilyvät. Näin luomutyrnijauhe saapuu meille kotiin täynnä arvokkaita ravintoaineita.

   ILMA IMETÄÄN POIS ULKOPAKKAUKSESTA

Miksi tyrni?

Tyrnimarja tunnetaan ennen kaikkea valtavasta C-vitamiinipitoisuudestaan. Vain 100 grammassa marjoja on kuusinkertainen määrä päivittäin suositeltuun C-vitamiiniannokseen verrattuna. Pienen marjan merkitystä ei kuitenkaan tekisi oikeutta rajoittaa vain C-vitamiiniin. Se sisältää nimittäin myös monia muita tärkeitä ravintoaineita, ja todellisuudessa kyseessä on todellinen elintärkeiden ravintoaineiden tehopakkaus. Tutustutaan tärkeimpiin ainesosiin.

C-vitamiini
Marjan suuri terveysarvo johtuu ennen kaikkea sen runsaasta C-vitamiinipitoisuudesta, joka on huomattavasti suurempi kuin sitruunoissa, appelsiineissa, paprikoissa, mustaherukoissa tai kiiveissä. DGE (Saksan ravitsemusyhdistys) suosittelee noin 100 mg päivässä. Linus Paulingin (1901–1994, kemisti ja kaksinkertainen Nobel-palkittu) perustama ortomolekulaarinen lääketiede luottaa jopa tämän määrän moninkertaiseen annokseen. C-vitamiini, joka tunnetaan myös askorbiinihappona, tukee immuunijärjestelmää, tekee antioksidanttina vapaat radikaalit vaarattomiksi, edistää raudan imeytymistä, auttaa haavojen paranemisessa ja osallistuu moniin aineenvaihduntaprosesseihin.

B-vitamiinikompleksi
Tyrnimarja sisältää B-vitamiineja B1:tä (tiamiinia), B2:ta (riboflaviinia) ja B6:ta (pyridoksiinia). B-vitamiinit ovat tärkeitä hermo- ja lihaskudoksemme vahvistumiselle ja toiminnalle. Ne osallistuvat proteiini-, hormoni- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä tukevat immuunijärjestelmää. Lisäksi ne edistävät hermoston välittäjäaineiden muodostumista. Siksi niitä kutsutaan mielellään ”hermovitamiineiksi”.

E-vitamiini
E-vitamiini (tokoferolit) tunnetaan tehokkaana antioksidanttina. Se hillitsee tulehdusprosesseja ja tukee immuunijärjestelmää. Rasvaliukoinen vitamiini suojaa kasviperäisiä rasvoja härskiintymiseltä.

Beetakaroteeni
Beetakaroteeni on A-vitamiinin (retinolin) esiaste. Elimistö voi muodostaa A-vitamiinia kasviperäisistä karotenoideista. Pieni määrä rasvaa aterialla tukee tätä prosessia. A-vitamiini on tärkeä näkökyvylle, kasvulle, lisääntymiselle, iholle ja hiuksille sekä immuunijärjestelmälle.

K-vitamiini
Vaikka ihmisen suolistobakteerit voivat muodostaa K-vitamiinia (fyllokinonia) itsekin, ei vielä ole riittävästi tutkittu, missä määrin se auttaa kattamaan tarpeen. Siksi suositeltu päivittäinen saanti on noin 70 mg (arvio). K-vitamiini vaikuttaa veren hyytymiseen ja luuston lujuuteen.

Kalium
Kuten C-vitamiini erottuu vitamiineista, kivennäisaineista kalium on kärjessä: sitä on hedelmässä 133 mg 100 grammaa kohden. Kalium säätelee elimistön nestetasapainoa ja osallistuu hermosignaalien välittämiseen.

Muut kivennäisaineet ja hivenaineet
Rautaa tarvitaan hapen kuljetukseen, magnesiumia lihasten ja hormonijärjestelmän toimintaan, mangaania entsyymien aktivoimiseen, ja monet muut kivennäisaineet sekä hivenaineet täydentävät hedelmän ravinteikkaaksi tehopaketiksi.

Sekundaariset kasviaineet
Sekundaarisilla kasviaineilla tarkoitetaan kasvin väri-, tuoksu- ja aromiaineita. Luonnossa ne auttavat yleensä torjumaan kasvinsyöjiä ja suojaamaan kasvia ympäristön aiheuttamilta vaurioilta. Nykyään tiedetään, että ne ovat hyödyksi myös ihmiselimistölle. Monilla sekundaarisilla kasviaineilla katsotaan olevan antioksidatiivisia vaikutuksia.
Tyrnimarjoissa on esimerkiksi runsaasti kversetiiniä, keltaista luonnonväriainetta. Se vaikuttaa osaltaan hedelmän kirkkaaseen väriin. Väriaineella katsotaan olevan suolistoa hyödyttäviä ja allergioita ehkäiseviä vaikutuksia. Myös marjojen sisältämän karotenoidi zeaksantiinin yhteydessä puhutaan silmien terveydestä. Tyrnimarja tarjoaa kuitenkin vielä paljon enemmän näitä aineita.

Rasvahapot
Marjan pienissä siemenissä ja kuoressa on arvokkaita rasvahappoja, erityisesti linolihappoa ja alfalinoleenihappoa. Siemenet sisältävät 20 prosenttia öljyä ja hedelmäliha vielä 5 prosenttia. Rasvapitoisuus auttaa elimistöä hyödyntämään rasvaliukoiset E- ja K-vitamiinit hyvin.

Käytämme BERTRAND-juoma-aterioissamme luomulaatuista tyrnijauhetta, koska sen monipuolinen sisältö (vitamiinit, sekundaariset kasviaineet ja antioksidantit) soveltuu erityisen hyvin tuotteidemme ravintoainepitoisuuden määrittämiseen ravintoaineiden vertailuarvojen (NRV) mukaisesti.